Tänään oli puolipilvinen ja tuulinen, ihanan viileähkö vaellussää. Ohitettiin myös 100km-jäljellä-merkkipaalu. Nyt ollaan Portomarinissa noin 90km päässä Santiago de Compostelasta. Tämä on pienehkö kaupunki, jonne tullaan hirmukorkean sillan kautta, joka ylittää tosi leveän joen. Silta on vain kahden ajokaistan ja kahden kapean jalkakäytävän levyinen. Reunoilla on matalat kaiteet. Sillan ylitys oli karsea kokemus, pelotti!!! Myös 6m/s puhaltanut tuuli toi ylitykseen lisäjännitystä ja huitaisi äitin hatun jonnekkin joen aaltoihin. Kuvia en sillalta uskaltanut ottaa, mutta kauempaa kyllä.
Tänään käveltiin noin 22km. Mulla oli kohtuuhelppoa, ei sattunut mihinkään ja jaksoin jo ihan rutiinilla kävellä. Äitiä vaivasi varpaiden nahattomat kohdat, varsinkin alamäet oli kuulema tuskaisia loppumatkasta. Mulla ei onneksi ole kuin yksi rakko, joka on kyllä nahaton jo, mutta ei kipeä. Jalkaterät ja -pohjat on hellänä, mutta ei mitenkään pahasti. Huomenna ois taas samanmoinen matka tiedossa. Onneksi sää on viilentynyt ainakin hetkellisesti vain reiluun parinkymmeneen asteeseen, mikä tekee kävelystä ja jaksamisesta helpompaa.
Aurinko paistaa ja kuu möllöttää vielä taivaalla.
Paikallisia eläimiä on kyllä hauska bongata. Tänään nähtiin myös nätti heppa, jota silitin, mut kuvaa ei ole.
Nää on joku juttu täällä... Löytyy isoja, miniatyyrejä ja koriste-esineitä. Joku henkientalo tms?!?
Olen innostunut kuvaamaan matkavarrelta löytyviä ovia, lähinnä vihreitä ja sinisiä, enkä tiedä miksi. Jotenkin ne on vaan niin hienoja! Tässä muutama:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti