Illalla käytiin katsomassa kaupungin vilinää, syömässä ja supermercadossa. Illalla ei tarvinnut paljon unta kysellä, vaan natisevista lattioista huolimatta uni tuli ja sitä riitti aamuun asti. Aamusta olisi kyllä ollut kiva jäädä makuupussiin pötköttämään, mutta matkaan lähdettiin seitsemän maissa.
Matka kulki taas muutaman pikkuruisen kylän kautta vaihtelevissa maisemissa. Taival oli tänään ylämäkivoittoista ja sitä tuli noin 22 km, korkeusero määränpäässä lähtöpaikkaan nähden noin 300 m. Huomenna noustaan jyrkkä ~400 m nousu Rautaristille, josta lasketellaan alas pitkä alamäki.
Tämän päivän määränpää, jossa nyt ollaan muutama tunti oltu, on nimeltään Rabanal del Camino, pienehkö kylä mäen päällä. Täällä on useampi albergue, muita majoitusmuotoja sekä useampi ravitsemusliike. Ollaan nyt syömässä jonkinlaisen hotellin ravintolassa, oikein mukavassa ja siistissä. Kolmen ruokalajin menu peregrino leipineen ja juomineen maksaa 11€/pää.
Yleensäkin täällä päin maailmaa on kohtuu siistiä sekä sisällä sekä ulkona. Toki on ränsistyneitä taloja, roskia ja hevonpaskaa tiellä yms normaalia, mutta muuten on paikat ojennuksessa. Majapaikat on siistejä, halpoja ja karuhkoja. Ei ole ötököitä tai muuta inhottavaa. Omalla tavallaan alberguet ovat viehättäviä ja niiden henkilökunta mukavaa. Muut pyhiinvaeltajat morjestavat aina tavatessa. Espanjaa ja englantia täällä saa puhua sekaisin ja koittaa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi! Puhuinpa jopa saksaakin tänään naapuripunkan nurnbergiläisen tytön kanssa. Albergue El Pilarissa on myös ihana pikku koira, joka tykkää rapsutuksista. Papat pelaavat korttia ja mummo tarjoilee pähkinöitä.
Lopuksi vielä muutama kuva päivän reissulta.
Ja tämän äiti väittää ansainneensa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti